Kielellinen erityisvaikeus

Jos vähintään 3-vuotiaan lapsen hidasta kielenkehitystä ei voida selittää kuulon alenemisen, yleisen älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyyden, puhetta estävän motorisen häiriön tai tunne-elämän ongelmien pohjalta, päädytään kielellinen erityisvaikeus -diagnoosiin. Kielellinen erityisvaikeus on melko harvinainen häiriö. Sitä voi olla lievästä vaikeaan. Jokainen lapsi on erilainen. Suomessa on n. 10 000 lasta ja nuorta, joilla on todettu kielellinen erityisvaikeus. Vaikeuden yleisyys Suomessa on 1-3 % kustakin ikäluokasta. Sen katsotaan johtuvan raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana aiheutuneesta keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Usein myös perinnöllisillä taipumuksilla voi olla merkitystä vaikeuden syntyyn.

Kuntoutus

Jokainen lapsi, jolla on todettu kielellinen erityisvaikeus, tarvitsee kuntoutusta. Jokaiselle lapselle täytyy tehdä oma kuntoutussuunnitelma. Mitä aikaisemmin kuntoutus aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on kehittyä ja oppia. Kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi puheterapia, viittomat (helpottavat puheentuottamisen paineita) ja toimintaterapia (motoristen ja hahmotushäiriöiden korjaaminen),  tietokoneavusteinen kuntoutus sekä päiväkodissa integrointi pienryhmään.